Vihasta rakkauteen ja kiltteydestä voimaan

Jari tupsahti elämääni muutama vuosi takaperin. Istuimme samassa piirissä silloisessa Villa Vapaudessa. Työskennellessäni itseni ja naisten kanssa on viha yksi suuri teema naisen voimassa ja rakkaudessa. Jari oli minulle luonnollinen valinta pyytää mukaan tukemaan naisia vihan parissa, kun he matkaavat omaan voimaansa. Jari tulee vierailemaan yhdessä koulutuksen moduuleista, jossa pääsemme tutustumaan vihan tematiikkaan kokonaisvaltaisesti.

Lue Jarin tarinasta lisää alta.

 

Vihakouluttaja Jari Koposen perheessä pelättiin sodan traumatisoimaa ukkia.
Koposen mielestä tuo perintö näkyy Suomessa vieläkin ja  hän muistuttaa, että perheiden pitää avata vahingolliset salaisuutensa. 

Vuonna 1992 Jari Koponen oli kolmekymppinen, toivonsa menettänyt mies. Hän istui terapeutti Tommy Hellstenin ja Irene Salmen pitämällä kurssilla ja tuijotti leirikeskuksen ikkunasta marraskuista järveä. Sinne hän hukuttautuisi, mikäli kurssi ei auttaisi häntä. Kurssin tarkoitus oli purkaa läheisten suhteiden ongelmia, mutta myös vihaa. Koponen ajatteli, ettei viha koske häntä: eihän hän suuttunut koskaan. ”Olin hajota kiltteyteeni. Tiesin, että minulla on ongelma, mutta luulin, että viha ei liity siihen millään tavalla.” Ohjelmaan kuului tyynyn mätkimistä pampulla. Koponen harrasti karatea ja osasi lyödä taitavasti. Terapeutti kuitenkin näki, että nuorukainen vain suoritti. ”Sinulla on lupa ilmaista vihaasi”, hänelle sanottiin. Sitten alkoi tapahtua. Koponen tunsi kehonsa räjähtävän. Vuosien ajan padottua vihaa alkoi sihistä ulos. Katse kapeni, lihakset jäykistyivät. Lyönneistä katosi voima. Koposen maailma tuntui saavan värit. Keho tuntui kevyeltä. Hän ymmärsi, että oli kätkenyt vihansa kiltteyteen.

Hän ymmärsi, että oli kätkenyt vihansa kiltteyteen.

Kurssin jälkeen Koponen alkoi käydä terapiassa ja vertaistukiryhmissä. Hän huomasi, että Suomi on täynnä hänen kaltaisiaan vihan mestaripatoajia. Marraskuisen järven hän unohti. Sittemmin Jarista muovautui Vihatyön pioneerikouluttaja. Jarin mukaan suomalainen pelkää muuttuvansa rumaksi, kun näyttää vihaansa ryhmän edessä. Sudanilaiset pakolaiset sen sijaan purkivat sitä antaumuksella muiden taputtaessa. Ilmaisematon viha purkautuu usein itkuna. ”Ihmisillä on paljon surua ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Nauru tulee usein vasta vihatyön jälkeen, kun iso taakka lähtee.” Koposen mukaan ratkaisevaa on, purkaako vihaa yksin vai turvallisessa ohjauksessa. Yksin purkaminen voi jättää kolkon olon, hän sanoo. Kun vihan tunteen jakaa, sen syy selviää helpommin. ”Silloin purkaminen on eheyttävää ja vapauttavaa. Yksin tai ymmärtämättömässä ohjauksessa kokemus on lohduton ja traumatisoiva.”

KUKA?

55-vuotias vihatyön uranuurtaja: kouluttaa ja luennoi vihasta. Koulutukseltaan yhteisöpedagogi ja työnohjaaja. Työskentelee työnohjaajana lastensuojelussa ja opetusalalla, tehnyt myös erityisnuoriso- ja kriisityötä. Asuu Keravalla. Eronnut, neljä lasta

 

 

 

 

 

 

 

HAKU naisten voimavuosikoulutukseen on nyt käynnissä!
Lue lisää ja hae mukaan: Naisten Voimavuosi 2019

18.12.2018 mennessä hakeneille ja koulutukseen hyväksytyille 200 euron etu.
Koulutus alkaa helmikuussa 2019 ja loppuu joulukuussa 2019 ja koulutus muodostuu lähiopetusjaksoista. Koulutus on ainutlaatuinen kehollinen, henkinen ja sielullinen matka naisen piilotettuun voimaan.